Miten valitsen käyttötarkoitukseeni parhaiten soveltuvan valvontakameran?
Kun eteen tulee tarve hankkia valvontakameralaitteisto, mieleen nousee yleensä monia asioita liittyen laitteistoon, niiden asennukseen ja käyttöön. Tämän artikkelin tarkoitus on antaa selvennystä ja neuvoja helpottamaan oikeanlaisen valvontakameran valintaa.
Valvontakameran hinta
Ensimmäinen valvontakameran tai kamerajärjestelmän hankintaan vaikuttava suuri tekijä on tietenkin budjetti. Kuinka paljon kameralaitteisto saa maksaa ja mitä maksetulla hinnalla saa, sekä vastaako määritelty budjetti kohteen kameravalvonnalle asetettuja vaatimuksia ja tarpeita.
Tärkeää on siis mitoittaa valvontajärjestelmä oikein – tuotantotilojen tai taloyhtiön valvontaa ei kannata rakentaa enemmän kuluttajakäyttöön suunnatuilla halvemman hintaluokan kameroilla, mutta kotipihan tai kesämökin valvontaan sadan–kahden sadan euron kamera on nappivalinta.
Hintahaitari valvontakameroissa on valtava ja karkeasti voidaan todeta, että laatu ja ominaisuudet maksaa – hinnan tippuessa tulee hyväksyä se tosiseikka, että tarjolla olevat ominaisuudet rajoittuvat ja valintoja joutuu tekemään kameran toimintojen ja ominaisuuksien välillä.
Erot tehdään paljon myös ohjelmistoissa, ei pelkissä kameran ilmoitetuissa spekseissä. Merkkituotteissa myös merkki yleensä maksaa, mutta se on samalla myös tae tietystä laatutasosta ja luotettavuudesta.
Mutta Kiinasta saa kameran kahdella kympillä!?
Tämä on kyllä totta, mutta ennen kun tilaat Kiinasta halvimman mahdollisen kameran, kannattaa muistaa vanha totuus: halvalla harvemmin saa hyvää.
Halvat kamerat valmistetaan halvimmista komponenteista ja niiden ohjelmistojen kehitykseen ja ylläpitoon käytetyt resurssit ovat pienet tai jopa olemattomat. Tämä johtaa siihen, että halvimpien kameroiden ohjelmistot ovat usein huonosti toimivia, hankalakäyttöisiä ja niiden tietoturvassa on suuria, jopa vakavia puutteita ja esimerkiksi ohjelmistopäivityksiä tai tuotetukea ei ole saatavilla ollenkaan. Pahimmassa tapauksessa kameran käyttäminen tulevaisuudessa ei välttämättä onnistu ollenkaan esim. mobiililaitteiden tietoturvapäivitysten myötä.
Myös takuuasiat – tai pikemminkin niiden puute – kannattaa ottaa huomioon ulkomailta tilatessa. Yleensä halvan kiinalaitteen rikkoontuessa se muuttuu SER-jätteeksi ja edessä on uuden laitteen ostaminen.
Langallinen vai langaton valvontakamera?
IP-valvontakameroita on tarjolla sekä langallisena (verkkokaapeli) että langattomana (WiFi). Valinta näiden välillä riippuu paljon kameran käyttötarkoituksesta.
Saatavilla on myös langallisia valvontakameroita, jotka siirtävät videosignaalin perinteistä analogista kaapelia pitkin. Nämä kamerat vaativat toimiakseen aina oman tallenninyksikön. Emme tässä yhteydessä käsittele näitä kameroita tämän enempää. Löydät helppokäyttöiset AHD-kameramme täältä!
Langallinen valvontakamera
Yleistäen langalliset kamerat ovat luotettavia eikä kuvanlaadulle ole varsinaisia rajoitteita. Myös kameravaihtoehtoja on saatavilla langallisena huomattavasti enemmän. Langalliset kamerat ovat yleensä varustettu PoE-virransyötöllä, jolloin kamerat eivät tarvitse erikseen virtakaapeleita – data ja sähkö kun kulkevat samassa kaapelissa.
Datakaapeli on edullista ja sitä on helppo asentaa pitkiäkin matkoja, eikä kameroiden sijoittelulle ole näin juurikaan rajoitteita. Myös olemassa olevaa ATK-kaapelointia voidaan hyödyntää kameroiden asennuksessa. PoE-kytkinten järkevällä sijoittelulla kaapelointia voidaan myös vähentää, sillä yhdessä kaapelissa voi kulkea useamman kameran data.
Ammattikäytössä langallinen asennus on lähes poikkeuksetta ainoa oikea valinta varmemman toimivuutensa takia.
Langaton valvontakamera
Langattoman valvontakameran etuja ovat sen helppo asennus ja siirtely eri paikkoihin ja yleensäkin vaivaton käyttöönotto ja hallinta mobiilisovelluksella. WiFi-kamerat ovat ensisijaisesti suunnattu kuluttajakäyttöön, johon ne sopivat erinomaisesti!
Langatonta kameraa harkittaessa tulee ottaa huomioon muutamia seikkoja:
Langatonkin kamera tarvitsee sähköä, joten ne vaativat "langattomuudesta" huolimatta virtajohdon – pois luettuna akulla varustetut kamerat.
Langaton WiFi-tekniikka on lyhyen kantaman tekniikka, eikä sitä ole suunniteltu datan siirtämiseen pitkiä matkoja. Lisäksi paksut rakenteet ja esim. metallipinnat vaimentavat sen tehoa, jolloin signaalin voimakkuus putoaa nopeasti ja yhteys kameralle heikkenee ja aiheuttaa katkeilua.
WiFi-verkon nopeus ja kapasiteetti asettaa rajoitteita langattomasti siirrettävälle kuvalle, tämä yleensä tarkoittaa vaatimattomampaa kuvanlaatua verrattuna langallisiin kameroihin.
WiFi-verkkoa on myös kohtuullisen helppo häiritä ja jopa "jumittaa" kamerat. Tämän, sekä kuuluvuusrajoitteiden takia ammattiasennuksissa käytetään lähes poikkeuksetta langallisia kameroita.
Ennen langattoman WiFi-kameraa hankintaa verkon kuuluvuutta asennuspaikalla voi testata esimerkiksi älypuhelimen avulla.
Dome vai Bullet kamera?
Valvontakameroiden kaksi päätyyppiä ovat bullet ja dome, jotka eroavat ulkonäkönsä lisäksi jonkin verran myös ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoitukseltaan.
Dome valvontakamera
Dome, eli kupukamera soveltuu paremmin sisäkäyttöön ja on huomaamattomampi, sekä kestää paremmin ilkivaltaa kompaktimman muotoilunsa takia – kameran optiikka kun on useimmiten kokonaan suojassa kuvun alla. Ahtaaseenkin tilaan sopivaa dome-kameraa käytetään usein henkilökuvaukseen ja asennuskorkeus on monesti suhteellisen matala. Osa dome-kameroista voidaan myös "uppoasentaa" seinään tai kattoon. Myös mikrofoni löytyy useimmista dome-kameroista.
Katso video dome-kameran kestävyyskokeesta!
Bullet valvontakamera
Bullet-malliset kamerat ovat paremmin suojattuja sääoloilta, esimerkiksi lippa estää auringon heijastuksia ja vesipisaroiden joutumista linssiin (vrt. kupukamera). Yökuvausominaisuudet ovat bulleteissa yleensä dome-kameroita paremmat. Kääntyvän kiinnitysjalan ansiosta Bullet-kameran suuntaus on myös dome-kameraa helpompaa. Vastaavasti kameran häirintä esimerkiksi kääntämällä sivuun on helpompaa, joten tämä tulee ottaa huomioon kameran sijoittelussa.
Kiinteä optiikka vai zoom-kamera?
Valvontakameroita on tarjolla sekä kiinteällä kuvakulmalla, että säädettävällä, eli zoom-toiminnolla varustettuna.
Kiinteällä polttovälillä varustetun valvontakameran tarkennus on aina kohdallaan, eikä siinä ole liikkuvia osia, mikä tekee siitä toimintavarmemman.
Zoom-linssillä varustettu kamera antaa pelivaraa kameran asennukseen, kun kuvakulma voidaan rajata juuri sopivaksi optiikan polttoväliä muuttamalla. Zoom-kameroissa on yleensä hyvinkin kauas valaiseva yönäkö. Kamera saadaan myös paremmin "turvaan" sijoittamalla se fyysisesti kauemmas kohteesta.
Kameran kuvakulma – laajakulma vai tele?
Sopivalla kuvakulmalla varustettu kamera valitaan kuvattavan alueen ja kameran sijoittelun perusteella. Mitä kuva-alueelle tulee saada mahtumaan – halutaanko kuvata suppeampaa aluetta tarkemmin läheltä, vaiko laajasti isompaa aluetta yleiskuvalla. Vaihtoehtoja löytyy aina 360 asteen fisheye kuvasta 3 asteen 36-kertaiseen super-zoomiin asti.
Laajakulmaisten kameroiden edut tulevat esiin, kun kuvataan ahtaissa tiloissa tai suhteellisen lähellä olevia kohteita. Laajakulmaisessa kuvassa etuala korostuu ja kauempana olevat kohteet pienenevät nopeasti. Kapeammalla kuvakulmalla taasen saadaan valvottava kohde rajattua tarkemmin ja kohteet tallentuvat kuvaan suurempina.
PTZ
Motorisoitua PTZ, eli Pan-Tilt-Zoom valvontakameraa voidaan kääntää ylös-alas, sivulle, sekä zoomata käytön aikana. Paras hyöty PTZ-ominaisuudesta saadaan, kun käyttäjä ohjailee kameraa säännöllisesti, tai kun käytetään automaattisia Patrol- ja Path-toimintoja kameran liikutteluun, pelkäksi leluksi käänneltävää kameraa ei kannata sentään hankkia, vaikka kääntely hauska ominaisuus onkin. Ammattitason PTZ-kameroista löytyy myös Auto tracking -ominaisuus, jolla voidaan seurata kuvassa olevaa kohdetta automaattisesti.
PTZ-kamera antaa melko vapaat mahdollisuudet kameran sijoittelun, ja sen avulla kauempanakin oleva kohde saada rajattua kuvaan kohtuullisen helposti.
Entäpä ne megapikselit
Kameralle ilmoitettu megapikselimäärä (MP tai Mpx) kertoo kameran resoluution, eli kuinka suurta kuvaa kamera kykenee tuottamaan. Suurempaan kuvaan tallentuu samalta kuva-alueelta enemmän pikseleitä, joten yksityiskohdat ovat tarkempia, sekä kuvaa voidaan myös suurentaa enemmän.
Esimerkiksi hyvin yleinen 1920x1080 pikselin Full HD resoluution kuva on tarkkuudeltaan noin 2 megapikseliä. 5 megapikselin Super HD kuvassa yksityiskohtia taasen on jo 2,5 kertaa enemmän. Resoluutio vaikuttaa suoraan myös kameran tuottaman videokuvan tiedostokokoon, ota myös tämä asia huomioon.
Kuvanlaatuun vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät, kuten kameran kennon ja optiikan laatu, sekä videolle käytetty pakkaustapa. Kannattaakin vertailla kameroiden tarjolla olevia kuvanlaatuesimerkkejä ja puntaroida niiden pohjalta, mikä on riittävä laatu omaan käyttötarkoitukseen ja menevätkö jotkin muuta kriteerit kuvan tarkkuuden edelle.
Mistä kameralle virtaa?
Kaikki valvontakamerat tarvitsevat tietysti sähkön toimiakseen. Kameravalintaa ja sen paikkaa miettiessä pitääkin ottaa huomioon onko kohteessa verkkovirta, vai tuleeko kysymykseen akkutoiminen kamera.
Langallisten kameroiden PoE-virransyötöllä sähkö kameraan tulee datakaapelia pitkin, eikä erillistä virtakaapelia tarvita. Langattomissa WiFi-kameroissa taasen on erillinen verkkomuuntaja.
Tarjolla on myös akkutoimisia valvontakameroita, ja erillisellä akkujärjestelmällä on mahdollista toteuttaa järeämpikin valvonta verkkovirran ulottumattomiin. Valintaa tehdessä on hyvä ottaa huomioon kuinka pitkään kameran tulee toimia ennen akun uudelleenlatausta.
Akkutoimisiin kameroihin voidaan usein liittää myös aurinkopaneeli, joka ylläpitää akun varausta ja lataa sitä auringon paistaessa. Suomen oloissa aurinkopaneelit toimivat keväästä syksyyn, talvella auringon valon määrä ei riitä akun lataamiseen, vaan se täytyy ladata verkkovirralla. Myös kylmyys heikentää akkujen virran vastaanottokykyä.
Mistä kameroita käytetään
Valvontakameraa tai kamerajärjestelmää valitessa on hyvä miettiä miten ja mistä käsin valvontakameran kuvaa tullaan katselemaan. Katsellaanko kuvaa NVR:n, eli erillisen tallentimen kautta, tietokoneelta selaimella vaiko älypuhelinsovelluksesta ja onko valvontamateriaaliin pääsy vain paikallisesti valvottavassa kohteessa vai pitääkö yhteys olla myös etänä internetin yli.
Jotta kameraan pääsee käsiksi etänä, tulee kohteessa tietysti olla internet-yhteys. Jos nettiyhteyttä ei ole ennestään, voidaan se helposti toteuttaa vaikkapa 4G-modeemin avulla. GSM-kamerat toimivat itsenäisesti mobiililiittymällä, eikä erillistä internet-liittymää tarvita.
Tallennusvaihtoehdot
Valvontakameran kuvaa voidaan laitteesta riippuen tallentaa joko kameran muistikortille, paikallisesti tallentimelle tai pilvipalveluun.
Tallennusvaihtoehtoja puntaroidessa on hyvä miettiä, kuinka pitkältä ajalta valvontamateriaali tulee saada arkistoitua, mikäli ilmenee tarve ruveta tutkimaan kameran tapahtumia. NVR-tallentimen tallennustilaa on helppo lisätä erillisten kiintolevyjen ansiosta ja materiaalia saadaan tallennustavasta riippuen tallennettua jopa useiden viikkojen tai kuukausien ajalta. Paikallisesti asennettu tallennin on aina toimintavarmin vaihtoehto ja mahdollistaa myöskin parhaan mahdollisen tallennuslaadun.
Pilvipalvelu-kameroissa arkiston koko on rajallinen, mutta saatavilla on erilaisia maksullisia versioita, joilla tallennustilaa voi kasvattaa. Pilvitallennuksessa videon laatua joudutaan aina pudottamaan. Myöskin Internet-yhteyden nopeus ja vakaus vaikuttaa toimivuuteen. Useimmissa kameroissa on myös muistikorttipaikka materiaalin paikalliseen tallennukseen.
Kameroissa on valittavissa yleensä joko jatkuva tallennus, jolloin kamera kuvaa koko ajan riippumatta siitä, tapahtuuko kuva-alueella mitään, tai liikkeestä tapahtuva tallennus, jolloin kamera aloittaa tallennuksen liiketunnistimen havaitessa liikettä. Pilvipohjaisissa valvontaratkaisuissa ja akkutoimisissa kameroissa tallennus tapahtuu pääasiassa liiketunnistuksella.
AI ja tekoäly
Valvontakamerat kehittyvät kovaa vauhtia ja kameroista on tekoälyn ansiosta tulossa entistäkin monipuolisempia. Videon lisäksi kamerat voivat jatkossa myös tarjota tietoa ja hälytyksiä kuvassa näkyvistä tapahtumista. Kehittyneimmät kamerat osaavat jo tälläkin hetkellä tunnistaa kuvavirrasta esim. ihmisen, ajoneuvon tai lukea vaikkapa rekisterikilven numeron.
Lopuksi
Valvontakameroiden kirjo on laaja ja tarpeet valvonnalle ovat aina yksilölliset, joten tärkeintä on miettiä mitkä juuri sinun tarpeesi ja vaatimukset valvonnalle ovat. Tietyt reunaehdot määrittelemällä saa rajattua vaihtoehtoja jo huomattavasti, mikä helpottaa lopullisen valinnan tekemistä.
Olemme pyrkineet verkkokaupassamme helpottamaan eri ominaisuuksien vertailua ja tuotteiden rajaamista tuotesuodattimien ja kategorioiden, sekä informatiivisten tuotesivujen avulla. Ja mikäli jokin asia askarruttaa, etkä löydä vastausta kysymykseen, asiakaspalvelumme auttaa mielellään.
Toivottavasti tämä artikkeli auttoi sinua eteenpäin valvontakameran valintaa tehdessä!Pyydä tarjousOta yhteyttä myyntiin