Kameravalvonta ja laki

Rikos-ja henkilötietolaki asettavat joitakin rajoituksia ja vaatimuksia kameravalvonnalle jotka on hyvä ottaa huomioon kameravalvontaa suunniteltaessa. Kameravalvonta ei vaadi kuitenkaan ns. lupakäytäntöjä eikä viranomaismaksuja.

Rikoslaki

Yleisesti ottaen rikoslain mukaan salakuuntelu ja salakatselu on rangaistavaa (RL 24: 5-6 §). Salakuuntelua ja salakatselua on kotirauhan suojaamassa paikassa tapahtuvan keskustelun kuuntelu tai tallennus, katselu tai kuvaaminen. Rikoslaki määrittelee kotirauhan suojaamiksi mm. asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat kuten hotellihuoneet, matkailuajoneuvot, teltat sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisalueeseen kuuluvat pihat sekä niihin välittömästi liittyvät rakennukset.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöit sekä vuokratalot

Asukas saa itse päättää hallinnassaan olevien tilojen valvonnasta kuten asuinhuoneistostaan tai autotallista. Muita alueita valvottaessa tulee ottaa huomioon yhteisön päätökseentekoon liittyvät normit.

Valvottavan alueen ollessa yhtiön muita tiloja esim. porraskäytävä, piha-alue tai pyörävarasto kuuuluu päätöksen tekeminen yhtiömuodosta riippuen hallitukselle tai yhtiökokoukselle.

Omakotitalot

Omakotitalon omistaja on luonnollisesti oikeutettu päättämään omistamansa kiinteistön ja kodin valvonnasta, omistaahan hän kiinteistönsä!

Miten kameravalvonta toteutetaan syyllistymättä henkilötietolain rikkomiseen (salakatseluun/salakuunteluun)?

Kotirauhan piiriin luettiin esimerkiksi asuintalojen porraskäytävät. Mikäli valvontaa suoritetaan em. kohteissa, pitää siitä olla lupa asianomaisilta. Porraskäytävää valvottavaessa tulee olla suostumus kyseisen portaan asukkailta. Vastaavasti myös asukkaiden hallinnassa olevien piha-alueiden ja niihin välittömästi liittyvien rakennusten kameravalvontaan tulee olla asukkaiden suostumus.

Mikäli kyseessä on muu alue kuten: piha- ja paikoitusalue, pyörävarasto tai varastokomeron kameravalvonta, voidaan asiasta päättää yhtiön toimivaltaisen toimielimen enemmistöpäätöksellä. Asunto-osakeyhtiöissä päätös on tehtävä yhtiökokouksessa ja vastaavasti osakeyhtiössä asiasta päättää yhtiön hallitus.

Henkilötietolaki

Henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötiedoilla tarkoitetaan henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhtetitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidan tunnistaa tai liittää häntä tai hänen perhettään koskeviksi. Kameravalvontajärjestelmä joka kerää ja tallentaa tietoa (kuvaa/ääntä) henkilöstä, on henkilötietolain piirissä.

Henkilötietolaista johtuen kameravalvonnan tulee olla henkilötietoa käsittelevän toiminnan kannalta asiallisesti perusteltua. Henkilötietoa kerättäessä tulee valvonnan kohteeksi joutuvalle ilmoittaa tietojen keräämisestä. Kameravalvonnasta tulee myös ilmoittaa esim. tarroilla tai kylteillä. Mikäli järjestelmä on tallentava, tulee siitä myös ilmoittaa (Tallentava videovalvonta).

Kameravalvontaa harjoittavan tulee myös laatia valvonnalla saatavista henkilötiedoista rekisteriseloste joka tulee olla kaikkien saatavilla. Rekisteriselosteesta tulee ilmettä mm.

  • Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
  • Rekisterinpitäjän yhteystiedot
  • Tietojen säännön mukainen luovutus
  • Tietojen suojauksen periaatteet

Kameravalvonnan muistilista

Kameravalvontaan liittyvät lakiasiat eivät ole rakettitiedettä. Seuraavat asiat on hyvä muistaa:

  • Kotirauhan suojaamissa kohteissa valvottavilta pitää olla suostumus
    • Taloyhtiössä esim. rappujen valvontaan vaaditaan suostumus ko. rapun asukkailta
  • Kotirauhan ulkopuolelle jäävien, esim. parkkipaikan valvonnasta päätetään joko yhtiökokouksessa tai hallituksen kokouksessa
  • Omakotitalon omistaja saa itse päättää kameravalvonnasta
  • Kaikista valvontakohteista tulee laatia rekisteriseloste, joka on tarvittaessa saatavilla

Hyödyllistä lisätietoa

Ladattavat tiedostot